Robert Brotherus 1995
Lähteenä alt.atheism FAQ
Keskusteluissa ja väittelyissä rajatiedon kannattajien kanssa nousee ongelmaksi usein argumentoinnin heikko laatu. Heitot, mielipiteet ja tunteelliset ilmaisut eivät edistä väittelyn tarkoitusta. Kaikkein jaloin päämäärä - yhteisymmärrykseen pääseminen - jää yleensä kaukaiseksi tavoitteeksi. Tätä tavoitetta lähestytään, kun osapuolet kykenevät loogiseen argumentointiin.
Logiikka ei pohjimmillaan ole muuta kuin apuvälineitä ajatteluun ja päättelyyn. Loogisen argumentin tarkoituksena on perustella jokin väite niin hyvin, että kriittinenkin kuuntelija vakuuttuu siitä. Loogisessa argumentissa on kolme vaihetta:
1. Väite
Argumentin esittäjän on selvästi kerrottava, mikä on se väite jonka totuutta hän pyrkii perustelemaan. Tyypillisesti väite on lause, joka voi olla tosi tai epätosi, esimerkiksi: "Herra X voi lukea toisten ihmisten ajatuksia." Näin vastapuoli kykenee arvioimaan kuinka paljon todistusvoimaa esitetyillä perusteluilla on väitteen kannalta. Väitteen esittäminen auttaa lisäksi keskustelua pysymään vain väitteen kannalta olennaisissa seikoissa. Huonolaatuisessa keskustelussa aihe vaihtuu tiuhaan.
2. Lähtöolettamukset
Lähtöolettamukset ovat väitteitä, joiden päälle argumentti rakennetaan. Olettamukset siis väitteen esittäjä olettaa tosiksi. Kaikenlaiset todistusaineistot kuuluvat tähän kategoriaan. Jos esimerkiksi esitetään argumentti tukemaan väitettä "Ihminen ja simpanssi polveutuvat samasta kantamuodosta", kannattaa aloittaa olettamalla lajien evoluution periaatteet tosiksi.
Jotta keskustelu olisi mielekäs, on myös kuuntelijan pidettävä olettamuksia tosina. Mikäli näin ei ole, on astuttava askel alemmaksi: argumentin esittäjän on perusteltava kiistanalaiset olettamukset toisilla argumenteilla, jotka käyttävät hyväkseen toisia olettamuksia. Jos esimerkiksi kuuntelija ei yhdy olettamukseen evoluution periaatteista, on argumentin esittäjän esitettävä argumentti jolla hän perustelee evoluution periaatteet. Tämän toisen argumentin olettamuksena voi olla esimerkiksi fossiilitodistusaineisto.
Ellei argumentoija selvästi esitä olettamuksiaan ennen argumentin rakentamista, tulee koko argumentti rakennetuksi kuin tyhjän päälle. Keskustelun myöhemmässä vaiheessa käy väistämättä kuitenkin ilmi, mihin olettamuksiin argumentti perustuu. Tällöin voi kuuntelija romahduttaa koko rakennelman esittämällä epäilynsä jotakin piilossa ollutta olettamusta kohtaan.
Monet ufoharrastajat esimerkiksi lähtevät korkealentoisissa argumenteissaan siitä että avaruusoliot vierailevat maassa päivittäin. Tämä saattaa käydä päinsä kun keskustelu käydään toisen ufoharrastajan kanssa, mutta skeptikon on vaadittava harrastajaa lähtemään paljon alemman tason olettamuksista. Tässä tapauksessa sopiva argumentoinnin lähtöolettamus voisi olla vaikkapa: "Monet ihmiset kertovat hypnoosissa että he ovat olleet avaruusaluksen sisällä."
3. Päättely
Päättely on argumentin runko. Kun väite on tiedossa ja lähtöolettamukset esitetty, lähtee argumentin esittäjä etenemään askel askeleelta olettamuksista kohti johtopäätöstä. Sallittuja askelia ovat muun muassa deduktiivinen päättely ja induktiivinen päättely.
Deduktiivinen päättely on ehdoton: jos väite on perusteltu pätevällä deduktiivisella päättelyllä ja olettamukset ovat tosia, on myös johtopäätös ehdottomasti tosi. Deduktiivinen argumentti on mustavalkoinen: se todistaa väitteen tai sitten ei.
Induktiivinen argumentti on sumea: se voi tukea väitteen totuutta, muttei koskaan sitä lopullisesti todistaa. Pätevä induktiivinen argumentti jonka olettamukset ovat tosia lisää väitteen varmuutta. Väitteen varmuutta voidaan ajatella todennäköisyydellä: mitä perustellumpi väite, sitä todennäköisemmin tosi.
4. Johtopäätös
Johtopäätös on päättelyketjun viimeinen askel. Mikäli argumentti on ollut pitävä, se on esitetty selvästi ja osapuolet ovat yhtä mieltä olettamuksista, pitäisi älykkään kuuntelijan olla nyt vakuuttunut väitteen totuudesta tai todennäköisestä totuudesta. Tunteellinen suhtautuminen tai uskon omainen jääräpäisyys voivat toki tässä vaiheessa estää yhteisymmärrykseen pääsemisen.
On tärkeää huomata olettamusten tärkeä merkitys johtopäätöksen kannalta. Vaikka argumentti olisikin pätevä (looginen) ja hyvin esitetty, ei se välttämättä tarkoita että sen johtopäätökset olisivat tosia. On aina mahdollista että jokin argumentin olettamuksista ei pidäkään paikkaansa - silloin voi päteväkin tulos olla väärä.
Pätevä, mutta totuudeltaan kyseenalainen deduktiivinen argumentti voisi olla esimerkiksi:
- Kaikilla tapahtumilla on syy (olettamus).
- Maailmankaikkaudella on alku (olettamus).
- Kaikkiin alkuihin liittyy aina tapahtuma (olettamus).
- Seuraa, että maailmankaikkeude alkuun liittyi tapahtuma (päätelmä).
- Niinpä maailmankaikkeudella on jokin alkusyy (johtopäätös)
Koska argumentti on pätevä, voidaan sanoa että maailmankaikkeudella tosiaankin on alkusyy, jos olettamukset pitävät paikkansa. Koska tässä tapauksessa olettamuksien totuus jää kyseenalaiseksi, on koko argumentinkin todistusvoima kyseenalainen.
Mikäli argumentin olettamukset eivät pidä paikkaansa, ei sen johtopäätös tule todistetuksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö johtopäätös voisi olla totta. Esimerkiksi:
- Kaikki kalat elävät vedessä (olettamus)
- Delfiinit ovat kaloja (olettamus)
- Näinollen delfiinit elävät vedessä (johtopäätös)
Tämä argumentti on pätevä ja jopa sen johtopäätös on tosi. Johtopäätös on kuitenkin tosi vain sattumalta eikä argumentin nojalla sillä yksi olettamuksista (delfiinit ovat kaloja) ei pidä paikkaansa.
Argumenttia, jonka lähtöolettamukset ovat tosia ja jonka päättely on pitävä voidaan kutsua virheettömäksi argumentiksi. Tällaisen argumentin johtopäätökset ovat tosia. On varottava sekoittamasta toisiinsa pätevää argumenttia ja virheetöntä argumenttia.
Argumentit ja ei-argumentit
Jotkut lauseet saattavat vaikuttaa loogiselta argumentilta kuitenkaan olematta sellaisia. Esimerkiksi: "Jos Raamattu on totta, Jeesuksen on täytynyt olla hullu, ilkeä valehtelija tai jumalan poika." Lauseessa ei ilmoiteta mitään olettamuksia, joten mitkään johtopäätökset eivät ole loogisesti mahdollisia. Vaikka lauseeseen lisättäisiin olettamus: "Raamattu on totta", jää sen päättelyosuus epäloogiseksi: johtopäätös ei loogisesti seuraa olettamuksista.
Toinen esimerkki: "Jumala loi sinut. Palvele siis Jumalaa ilolla!" Tässä tapauksessa loppuosaa "palvele jumalaa ilolla" ei voida pitää johtopäätöksenä, koska se ei ole väite joka olisi totta tai epätotta vaan toimintakäsky. Se ei siis voi seurata olettamuksesta "jumala loi sinut."
Epälooginen argumentointi
Pätevän argumentoinnin polku on kaita: on helppoa astua pois siltä ja pyrkiä vakuuttamaan vastapuoli teknisesti epäpätevillä keinoilla. Useat näistä keinoista saattavat petollisesti muistuttaa pätevää argumenttia mutta kuitenkin osoittautua virheellisiksi tarkemmassa tarkastelussa. Niillä ei kuitenkaan ole mitään todistusvoimaa johtopäätöstensä suhteen.
Voiman käyttö
Tällaiseen virheeseen argumentoija syyllistyy kun hän koettaa emotionaalisesti painostaa johtopäätöksien hyväksymistä. Esimerkiksi:
"Uskokaa Jeesukseen Kristukseen. Ellette usko, palatte helvetin tulessa!"
Henkilökohtainen hyökkäys
Henkilökohtaisessa hyökkäyksessä argumentoija siirtyy väitteen todistamisesta vastapuolen halventamiseen ja solvaamiseen. Esimerkiksi:
"Skeptikot ovat umpimielisiä kaikenkieltäjiä jotka kulkevat säkki päässä."
Henkilökohtainen hyökkäys voidaan kohdistaa johonkin vastapuolen ominaisuuteen:
"Tottakai eläimiä saa tappaa saadakeen ruokaa. Miten voisit olla eri mieltä kun käytät täysin tyytyväisenä nahkakenkiä?"
Todistustaakan kääntäminen
Tässä virheessä argumentoidaan että johtopäätöksen on oltava totta koska sitä ei ole todistettu vääräksi. Vastaavasti on virheellistä väittää että johtopäätös ei ole totta koska sen totuutta ei ole todistettu. Esimerkiksi:
"Jumala on olemassa. Tiede ei ole voinut todistaa ettei jumalaa olisi."
"Ei voida todistaa että jumala on, eikä että jumalaa ei ole. Siispä kukin uskoo mihin haluaa."
Anelu
Argumentoija koettaa herättää kuuntelijassa sääliä, myötätuntoa tms. tunteita saadakseen saadakseen argumentin hyväksytyksi. Esimerkiksi:
"Tämä usko monien ihmisten ainoa lohtu maailmassa, on inhottavaa yrittää riistää sitä heiltä."
"En murhannut isääni kirveellä. Voi älkää tuomitko minua - kärsin jo tarpeeksi olen siitä että olen orpo"
Massoihin vetoaminen
Argumentin esittäjä vetoaa siihen että hyvin monet ihmiset hyväksyvät väitteen:
"Raamattu on totta. Miljoonat ihmiset tietävät sen. Väitätkö sinä että he kaikki ovat hulluja valehtelijoita?"
Auktoriteettiin vetoaminen
Esimerkiksi:
"Isaac Newton oli nero ja hän uskoi jumalaan."
Joskus viittaus tietyn alan auktoriteettiin on kuitenkin paikallaan ja hyväksyttävää. Kysymys on siitä, onko henkilö väitteessä käsiteltävän vai jonkin muun ajan auktoriteetti. Isaac Newton oli matematiikan auktoriteetti, eikä ole osoitettu että matematiikka antaisi erityisen kyvyn saada tietoa jumalan olemassaolosta. Sen sijaan:
"Stephen hawking on tullut siihen tulokseen että mustat aukot säteilevät."
Hawking on fyysikko ja siten voimme jossain määrin odottaa hänen mielipiteidensä mustista aukoista olevan perusteltuja.
Yleistyksen väärinkäyttö
Tähän virheeseen argumentoija syyllistyy, jos hän soveltaa jotakin yleistä sääntöä tai periaatetta erikoistapaukseen tavalla johon sääntö ei loogisesti oikeuta. Esimerkiksi:
"Ufologit yleensä vihaavat skeptikkoja. Sinä olet ufologi joten sinä vihaat skeptikkoja."
Tähän virheeseen sortuvat usein moralistit jotka soveltavat jokaisen tapauksen moraaliseen arviointiin tiettyjä ennalta laadittuja sääntöjä harkitsematta tapauksen erityispiirteitä.
Kiireinen yleistys
Kiireinen yleistys on kuin yleistyksen väärinkäyttö toisin päin: tämä virhe tapahtuu, jos päätellään yleinen laki tai periaate muutamista yksittäistapauksista jotka eivät ole riittävä otos kaikista mahdollisista yksittäistapauksista. Esimerkiksi:
"Olen tavannut vain epäluotettavia mustalaisia. Siispä kaikki mustalaiset ovat epäluotettavia."
Kausaliteettivirhe
Kausaliteettivirhe tehdään, kun jotakin tapahtumaa pidetään toisen syynä vaikka syy-seuraus-suhdetta ei ole osoitettu. Esimerkiksi:
"Otin aspiriinia ja rukoilin jumalaa, ja päänsärkyni katosi. Siispä jumala paransi päänsärkyni."
Yleinen tyyppi kausaliteettivirheestä on että tapahtuma tulkitaan toisen syyksi vain siksi että se tapahtuu ennen sitä:
"Neuvostoliitosta tehtiin ateistivaltio ja se romahti. Meidänkin valtiomme on vaarassa romahtaa ellemme karta ateismia."
Pehmeä oletus
Mikäli kiistanalaisen väitteen perustelemisessa käytetyn argumentin oletukset ovat vähintäänkin yhtä kiistanalaisia kuin itse väite, on argumentti hedelmätön. Tämä on pehmeän oletuksen virhe.
"Oletetaan että raamattu on totta. Raamatussa sanotaan selvästi että jumala on olemassa. Siispä jumala on olemassa."
(Gospel-laulusta) "Yoy gotta serve somebody - it might be the devil or it might be the lord, but you gotta serve somebody."
Kehäpäätelmä
Kehäpäätelmässä käytetään argumentin johtopäätöstä yhtenä sen olettamuksista. Jotkut kehäpäätelmät ovat helppoja huomata (paitsi esittäjilleen):
"Tiedämme että jumala on olemassa koska raamattu kertoo sen meille. Ja tiedämme että raamattu on totta koska se on jumalan sanaa ja jumala on totuus."
Kehäpäätelmät joissa on useampia askelmia on huomattavasti vaikeampi huomata:
"Homoja ei pidä päästää julkisiin virkoihin. Hallituksen virkamies, joka paljastuu homoksi saa siis potkut. Tämän vuoksi homot tekevät mitä tahansa salatakseen homoseksuaalisuutensa ja ovat siten alttiita kiristykselle. Sen vuoksi homoja ei pidä päästää julkisiin virkoihin."
Etukäteisoletus
Tämä virhe on pehmeän oletuksen erityistapaus. Väite sisältää vastauksen kysymykseen jota ei ole erikseen esitetty. Esimerkiksi:
"Ateistit kieltävät jumalan olemassaolon." (Kielto-sana viittaa, että jumala oikeasti on olemassa)
"Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?"
"Skeptikkojen kieltäminen ei poista ufojen olemassaoloa."
"Kuinka kauan annamme tämän vähäosaisten sortamisen jatkua?"
Väärä johtopäätös
Väärä johtopäätös tehdään, kun väitetään argumentin tukevan tiettyä johtopäätöstä kun tosiasiassa argumentilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa.
Huuhaaliikkeen edustaja voi esimerkiksi puhua pitkään kulttinsa hyvää tekevistä ja ihmisenä kasvattavista vaikutuksista. Tämän jälkeen hän voi virheellisesti väittää että liikkeen dogmien totuus on nyt tullut todistettua.
Uskovaiset haluavat usein keskustella 'uskonnon hyvää tekevästä vaikutuksesta', sen 'yhteiskunnallisesta tarpeellisuudesta' jne. koska niissä he eivät ole niin selkeästi väärässä kuin teologisissa ja historiallisissa kysymyksissä. Jos he voittavat väittelyn tuolla argumentointilinjalla, syntyy kuulijoille helposti mielikuva että he ovat oikeassa myös muilla linjoilla kuten jumalan olemassaolossa.
Kaksoismääritelmä
Tähän virheeseen syyllistytään kun jotakin argumentissa oleellista sanaa tai termiä käytetään eri merkityksessä argumentin eri kohdissa. Tyypillisesti argumentin olettamuksissa käytetään sanan toista merkitystä ja johtopäätöksessä toista. Esimerkiksi:
"Ufot ovat todellisuutta. On kiistaton totuus että tuhannet ihmiset näkevät ufoja joka päivä. Siispä humanoidit vierailevat maapallolla ufo-aluksillaan."
Argumentin kahdessa ensimmäisessä lauseessa ufo-sanalla tarkoitetaan tunnistamatonta lentävää esinettä joka voi olla vaikka tunnistamaton kuu tai perunasäkki. Lopussa taas ufolla tarkoitetaan maan ulkoisten olentojen kulkuvälinettä.
"Jumala on rakkaus. Uskotko sinä rakkauteen? No hyvä - sittenhän sinä uskot Jumalaan!" tai: "Kaikilla on joku jumala - ateisteille raha tai valta voi olla jumala." (sitten kaikki ovat polyteistejä).
Kyseenalainen yhtäläisyys
Argumentoija väittää että kaksi tai monta asiaa on jollain tavalla samanlaisia ilmoittamatta tarkemmin tapaa jolla ne ovat samanlaisia. Esimerkiksi:
"Eikö kaikki tietomme historiasta perustu viimekädessä uskoon? Jos näin on, niin eikö raamattu myös ole historiallinen kirja?"
"Skeptikkokin uskoo johonkin. Siispä skeptismi on eräs uskonto uskontojen joukossa."
"Kissat ovat hiilipohjaisia elämänmuotoja. Koirat ovat hiilipohjaisia elämänmuotoja. Niinpä kissat ovat eräänlaisia koiria."
Käänteinen argumentti
Käänteinen argumentti on tyyppiä: "Koska A:sta seuraa B ja B on totta, on A:n myös oltava totta." Argumentti on virheellinen: A voi olla myös epätotta vaikka B olisikin totta. Esimerkiksi:
"Kasvihuoneilmiö aiheuttaa maapallon keskilämpötilan nousun. Maapallon keskilämpötilan on havaittu nousevan. Tämä todistaa kasvihuoneilmiön olemassaolon."
"Jos jumala on olemassa ja hän kuulee rukouksia, hän myös parantaa päänsärkyni jos rukoilen. Rukoilin ja päänsärkyni parantui - siispä jumala on olemassa."
"Rukoilin bussia tulevan nopeasti ja se tulikin. Tämä vahvisti uskoani."
Liukas luiska
Tällaisen argumentin esittäjä väittää perusteetta että yksi asia saa aikaan toisen, haitallisen asian ja johtaa ketjureaktioon josta seuraa hyvin haitallisia asioita. Esimerkiksi:
"Jos laillistamme marihuanan olisi meidän kohta laillistettava myös heroiini ja kovien huumeiden käyttäjämäärä räjähtäisi. Siispä emme saa laillistaa marihuanaa."
"Jos sallimme abortin missään olosuhteissa lisääntyy turhien aborttien määrä ennen pitkää ja viattomia lapsia kuolee. Siksi meidän on kiellettävä kaikki abortit."
"Ateistit potkivat mummoja kadulla. Jos valtionkirkosta luovutaan, koko maa joutuu anarkian ja väkivallan kierteeseen." (perhmeä oletus + liukas luiska)
Aivopesu
Tällä tarkoitetaan (alitajuista) luuloa että mitä useammin väite kuullaan, sitä todennäköisemmin se on tosi. Perusteiden sijasta argumentoija toistaa väitettä ja vakuuttaa sen oikeellisuutta kunnes kuuntelija uskoo sen. Tämä on tyypillistä monille kulteille ja uskonnoille, vaikka sitä ei ehkä varsinaisessa uskovainen vs. ateisti väittelyssä voisikaan käyttää.
Mustavalkoisuus
Argumentoija esittelee käsiteltävään probleemaan olevan vain tietyt mahdolliset ratkaisut, vaikkei hän itse asiassa ole osoittanut ettei muita ratkaisuja voi olla. Sen jälkeen hän osoittaa kaikki paitsi yhden esitellyistä ratkaisuista kestämättömäksi ja väittää jäljelle jäävää ratkaisua ainoaksi mahdolliseksi - ja siis oikeaksi. Esimerkiksi:
"Ufoja näkevät ihmiset ovat joko hulluja tai sitten he oikeasti näkevät avaruusaluksia. Koska sadat tuhannet näkevät ufoja eivätkä he kaikki varmasti voi olla hulluja, on todennäköistä että humanoidit vierailevat planeetallamme."
On tyypillistä, että "oikeaksi" todettu eli jäljelle jäänyt vaihtoehto jätetään kokonaan käsittelemättä ikäänkuin se olisi ongelmaton. Todellisuudessa ongelmat voivat olla suuria. Esimerkiksi:
"Joko kaikki on syntynyt tyhjästä tai Jumala on luonut maailman. On täysin älytöntä ajatella että kaikki olisi syntynyt tyhjästä - eihän mitään nyt tyhjästä synny! Siispä Jumala on luonut kaiken."
(Gospel-laulusta) "Yoy gotta serve somebody - it might be the devil or it might be the lord, but you gotta serve somebody."
"Koululääketiede on kauheaa: potilasta hoidetaan kuin objektia luonnottomasti keinotekoisilla kemiallisilla aineilla. Siksi valtion on ruvettava korvaamaan pehmeä homeopaattinen hoito."
Punainen lohi
Argumentoija syyllistyy tähän virheeseen, jos hän tuo argumenttiin materiaalia joka on täysin yhdentekevää ja riippumatonta keskustelun kohteesta. Tällaisen toiminnan tarkoituksena on siirtää kuuntelijoiden huomio pois itse asiasta kohti jotakin toista johtopäätöstä.
Esimerkiksi aiheen vaihto.
Olkinukke
Tässä virheessä argumentoija esittää vastapuolen kannan erilaisena kuin se todellisuudessa on. Tarkoituksena on aikaansaada sellainen kanta joka on helppo murskata, olkinukke. Kun olkinukke on osoitettu kestämättömäksi, väittää argumentoija virheellisesti että vastapuolen alkuperäinen kanta on todistettu vääräksi. Esimerkiksi:
"Skeptikot vaativat todisteita väitteiden tueksi. Skeptikot siis pistävät säkin päähänsä ja kieltävät kaikki itsestään selvätkin totuudet. Skeptismi on siis todella typerä asenne."
Hihasta vetäisy
Kun havaitaan joku erikoinen ilmiö, on sille yleensä äkkiä tarjolla useita lennokkaita selityksiä. Tällaiset "hihasta vetäistyt" selitykset eivät ole argumentteja - niissä oletetaan ennalta selityksen olevan totta. Oikeassa argumentissa sen sijaan oletettaisiin erikoisen havainnon olevan totta ja vasta argumentin kohteena - sen johtopäätöksenä - olisi selityksen totuudellisuus. Hihasta vetäistyille selityksille on ominaista, että ne sopivat vain pieneen joukkoon havaintoja. Jos esimerkiksi oletetaan, että jumala kohtelee ihmisiä yhdenmukaisesti, seuraavassa on hihasta vetäisy:
"Parannuin syövästä"
"Kiitä Herraa! Hän on parantajasi."
Epämääräisyys
Jotkut argumentoijan esittämät olettamukset ovat sisällöltään epämääräisiä huolimattoman tai virheellisen kielellisen ilmaisun vuoksi.
Painotus
Painotus on eräälainen kaksoismääritelmä. Tietty argumentin osa esitetään argumentin eri kohdissa eri tavalla painotettuna. Esimerkiksi:
Argumentissa: "Me emme saa puhua PAHAA ystävistämme."
Johtopäätöksessä: "ME emme saa puhua pahaa ystävistämme."
Rakentumisvirheet
Rakentumisvirheitä on monta lajia. Ne liittyvät johonkin kokonaisuuteen ja sen osiin.
1. Väitetään että kokonaisuuden osia koskeva ominaisuus on automaattisesti kokonaisuuden ominaisuus: "Koska tämä pyörä on tehty vähän painavista osista, sen on oltava hyvin kevyt."
2. Väitetään että monen objektin kokoelma omaa saman ominaisuuden kuin yksittäinen objekti: "Auto tuottaa vähemmän pakokaasua kuin bussi. Siispä autot ovat ympäristöystävällisempiä kuin bussit."
3. Väitetään että kokonaisuuden ominaisuus on oltava kaikilla sen osilla: "Opiskelet rikkaassa yliopistossa. Siistä sinun on oltava rikas."
4. Väitetään että objektikokoelman ominisuus on oltava jokaisella sen yksittäisellä objektilla: "Muurahaiset voivat tuhota puita. Siispä tämäkin muurahainen voi tuhota puun."
Käänteinen johtopäätös
Tämän virhe tehdään kun agumentoidaan: "A:sta seuraa B. Koska A ei ole totta, ei siis B:kään ole totta." Virhe on siinä että vaikka oletus "A:sta seuraa B" olisikin täysin paikkansapitävä, ei se anna mitään tietoa B:n tilasta jos A ei ole totta. Esimerkiksi:
"Koululääketieteen kovilla lääkkeillä on yleensä sivuvaikutuksia. Nämä rohdokset edustavat aivan toisenlaista pehmeää ajattelua joten niillä ei luonnollisesti ole yhtään sivuvaikutuksia."
Vanhassa vara parempi
Argumentoija väittää että jokin asia on hyvä tai oikea vain siksi että "Niin on aina ollut".
Uutuuden hohto
Tämä on edellisen virheen vastakohta. Argumentoija väittää jonkun mielipiteen olevan oikean vain koska se on uudempi tai nykyaikaisempi kuin joku toinen mielipide.
Rikkaus ja köyhyys
Argumentoija saattaa väittää, että raha on oikeellisuuden kriteria, että rikkaat ovat todennäköisemmin oikeassa kuin köyhät pelkästään rikkautensa vuoksi. Kääntäen toiset argumentoijat voivat väittää köyhien olevan oikeassa vain varattomuutensa vuoksi. Ilman lisäperusteita molemmat väitteet ovat loogisia virheitä.
Yksinkertainen vastaus
Tämä virhe tehdään kun argumentoija vaatii yksinkertaista vastausta kysymykseen johon ei sellaista ole tai mielettömään kysymykseen.
Päättelyketjuvirhe
Päättelyketjuvirhe tarkoittaa tilannetta jossa argumentoija päätyy johtopäätökseen sellaisten olettamusten pohjalta joilla ei ole mitään loogista yhteyttä siihen.
Venytetty yhtäläisyys
Venytetyn yhtäläisyyden virhe tehdään yleensä väiteltäessä jonkin säännön yleispätevyydestä. Vastapuoli esittää kaksi tapausta, joissa voidaan tarkastella säännön pätevyyttä. Argumetoija syyllistyy siihen virheelliseen tulkintaan että vastapuoli väittää tapausten olevan muutenkin kuin säännön kannalta yhtäläisiä. Esimerkiksi keskusteltaessa korkeasta verotuksesta ja sen kierrosta:
Argumentoija: Mielestäni lakia ei koskaan saa vastustaa rikkomalla sitä
Vastapuoli: Jos sanot noin, et olisi voinut kannattaa Martin Luther Kingiä: hänhän vastusti silloisia rotulakeja rikkomalla niitä.
Argumentoija: Kuinka kehtaat väittää että veronkierto on yhtä tärkeä asia kuin rotujen välinen tasa-arvo!
Sinäkin
Tämä virhe on hyvin yleinen keskusteltaessa moraalikysymyksistä. Argumentoija väitää että jokin toiminta on hyväksyttävä koska vastapuolikin harjoittaa sitä. Esimerkiksi:
Vastapuoli: Mielestäni tupakan mainontaa ei pidä sallia.
Argumentoija: Mikä sinä ketjupolttaja muka olet sitä sanomaan?!
Piilo-olettamukset
Hyvään argumentointiin kuuluu aina argumentin olettamusten selvä ilmoittaminen. Mikäli jotkut olettamuksista jätetään esittämättä on olemassa vaara että vastapuoli olisi ollut olettamuksista eri mieltä. Tällöin koko argumentti on vailla pohjaa.
Olettamuksista vaikeneminen ei tarkalleen ottaen ole looginen virhe, mutta se vaikeuttaa keskustelua ja aiheuttaa epäilyksiä.
Kaksoisvirhe
Jos väitetään että jokin väite on epätosi vain siksi, että sen puolesta esitetty argumentti oli virheellinen, syyllistytään kaksoisvirheeseen. Virheellinen argumentti ei todista väitettä todeksi, mutta se ei myöskään todista sitä epätodeksi.
