Kristinusko on meille kaikille hyvin tuttu asia, vaikkemme kristittyjä itse olisikaan. Tai ainakin kuvittelemme tietävämme mitä jumalalla, jeesuksella, ihmeillä, taivaalla ja rukouksella tarkoitetaan. Nämä käsitteet ovat niin petollisen tuttuja, että harvat jaksavat edes niitä pohtia. Se on harmillista, koska useimpien kristittyjen uskonkappaleiden järjettömyys ja mahdottomuus paljastuu jo yksinkertaisen pohdinnan kautta.

Kristityt uskovat, että On täydellinen jumala.

Millainen olisi täydellinen olento? Olisiko kuviteltu jumala täydellisen kylmä vai kuuma? Onko hän täydellisen valkoinen, musta, oranssi, vai kenties täydellisen läpinäkyvä? Entä haju: tuoksuuko jumala täydellisesti mansikalta?

Täydellisyys on tässä tapauksessa hyvin ristiriitainen käsite, koska millä tahansa määreellä, kuten koolla, värillä ja maulla, on yhden ääripään sijasta useita ääripäitä. Täydellisyys ilman määreitä on pelkkää sanahelinää.

Ongelmat eivät poistu, vaikka koetettaisiin määritellä tarkemmin täydellisyyden luonne. Esimerkiksi "täydellisen oranssi" ei kerro ko. värin tarkkaa aallonpituutta tai voimakkuutta. Sellaisilla asioilla kuten paino ja lämpötila, on kyllä selvä numeroarvo, muttei varsinaista ääripäätä, "täydellisyyttä". Jos jumalan lämpötila olisi triljoona astetta, voisi hyvin kuvitella isomman jumalan, joka olisikin triljoonayksi astetta kuuma.

Täydellisyys on hyvin epätarkka termi. Arkikielessä sitä käytetään lähinnä tunteenomaisiin ihastusta ilmaiseviin kommentteihin, kuten: "Tuo nainen on täydellinen" Vaikeita ongelmia seuraa, jos yritetään puhua jonkinlaisesta absoluuttisesta täydellisyydestä. Absoluuttinen täydellisyys ei ole määritelty käsite eikä kelpaa mihinkään argumenttiin.

Lisäksi täydellisellä olennolla olisi oltava jonkinlainen täydellinen tila, sijainti, asento ja muoto. Näinollen täydellisessä olennossa ei voisi tapahtua minkäänlaisia muutoksia, koska kaikki muutokset veisivät poispäin taydellisyyden pistemäisestä tilasta. Eihän voida ajatella, että absoluuttisen täydellisyyden tiloja olisi useita - silloinhan voisi olla vaikka miljoona erilaista "omalla tavallaan" täydellistä jumalaa!

Täydellinen olento ei siis voisi liikkua eikä muuttaa olomuotoaan. Se ei voisi edes ajatella, koska muutokset sen ajatuksissa osoittaisivat että sen mielentila ei olekaan aina täydellinen. Jos jumala laskisi laskun 1 + 1 = 2, eivät sen ajatukset voineet olla täydelliset ennen laskun laskemista. Toimiva kuvitteelinen jumala olisi välttämättä epätäydellinen.

Kristityt uskovat että On kaikkivoipainen jumala.

Tämän väitteen hoitaa pois vanha kunnon kiviongelma: käsketään jumala tekemään kivi, joka on niin iso, ettei hän itsekään jaksa sitä nostaa. Jos jumala ei onnistu tehtävässä, hän ei ole kaikkivoipainen. Jos hän onnistuu tehtävässä, ei hän pysty nostamaan tekemäänsä kiveä eli ei myöskään tässä tapauksessa ole kaikkivoipainen. Lopputulos on, ettei kaikkivoipaista jumalaa voi olla olemassa.

Tämä paradoksi johtuu äärettömistä suureista, joita kaikkivoipaisuus edellyttäisi. Esimerkiksi kaikkivoipaisen jumalan lihasvoimaksi ei riittäisi triljoona newtonia, vaan voimaa vaadittaisiin äärettömästi - yli minkään asetettavissa olevan rajan. Tällaiset äärettömyydet johtavat automaattisesti mahdottomuuksiin.

Kristityt uskovat että On kaikkitietävä jumala.

Kaikkitietävyys tuottaa aivan erityisiä ongelmia, jos se ulotetaan käsittämään myös tulevaisuus - kuten kuvitteellisen jumalan kohdalla on tapana tehdä. Jos jumala nimittäin tietäisi tulevaisuuden, tietäisi hän myöskin omat toimensa tulevaisuudessa - ja olisi todellakin pakotettu toimimaan tuon tiedon mukaisesti!

Kuvitellaanpa, että tällainen kaikkitietävä jumala tietäisi seuraavana päivänä sytyttävänsä metsän palamaan ja lepäävänsä sitten loppupäivän. Jos hän päättäisi muuttaa mielensä ja olla sytyttämättä metsää - tai vaikka hänellä vain olisi mahdollisuus tällaiseen mielenmuutokseen - hänen edellisen päivän "tietonsa" toimistaan olisikin ollut väärää, eikä hän siis olisi kaikkitietävä.

Jos sen sijaan hänellä ei todellakaan olisi mitään mahdollisuutta muuttaa mitään tulevaisuuden toimiaan, niin hän kuin uralleen ohjelmoitu robotti, vailla mitään itsenäistä päätäntävaltaa, tuomittu tästä ikuisuuteen tietynlaiseen käytökseen. Sellainen olentoparka olisi kohtalon orja ja tahdoton kasvi koska sillä ei olisi yhtään valtaa edes omiin toimiinsa!

Jos kuvitteellinen jumala olisi kaikkitietävä, olisi sillä oltava mielessään muistissa kuva koko maailmankaikkeudesta, sen pienimpiä osasia myöten. Tämän kuvan olisi oltava lisäksi jatkuvasti ajan tasalla. Tapahtuipa missä tahansa maailmankaikkeuden kolkassa mitä tahansa, yksikin atomen törmäys, olisi siitä tultava äärettömän nopeasti tieto jumalalle. Tällainen äärettömän laaja ja nopea tiedonkeruuverkosto on jo sinänsä hyvin mahdoton.

Hankalampia ongelmia kuitenkin seuraa. Tuossa jumalan tiedossa olisi oltava myös täydellinen tieto jumalasta itsestään. Aivan erityisesti olisi siinä oltava täydellinen tieto jumalan muistista. Jumalan muistiin pitäisi siis mahtua koko maailmankaikkeus sekä jumalan muisti. Tämähän on täysin mahdotonta: mikään muistikapasiteetti ei riitä enempään kuin itsensä kopion muistamiseen! Aivan kuin lukuun 1000 ei mahdu esimerkiksi luvut 1000 ja 3000 yhtä aikaa.

kristityt uskovat että On rakastava jumala.

Jos jumala on hyvin rakastava ihmisiä kohtaan ja lisäksi hyvin voimakas, ei hän voisi olla puuttumatta niihin hirveisiin asioihin, joita maailmassa olemme tottuneet näkemään. Viattomia lapsia kuolee miljoonittain nälkään, vaikka kuvitteellinen jumala voisi oletettavasti loihtia edes hiukan ruokaa heille. Miljoonittain tavallisia ihmisiä - niin kris jä itseään kuin muitakin - on kidutettu ja poltettu keskitysleireillä.

Kristityt tyypillisesti väittävät tässä kohden, että ihmisethän siinä pahoja ovat eikä jumala. Mutta tuomitsemmehan me inkin juutalaisten vainoista vaikka ei hän omakätisesti yhtään juutalaista tappanut. Sillä jolla on tosiasiallinen ylin käskyvalta, sille kuuluu ehdottomasti myös vastuu. Jos olisi jumala, jolla olisi ylin valta, olisi se vastuussa kaikista hirveyksistä.

Sitäpaitsi eivät maailman "pahat" asiat rajoitu ihmisen toimintaan: maanjäristykset, tulvat ja hyökyaallot tuhoavat hyviä ihmiselämiä. Loistoukat syövät viattomia linnunpoikasia raa-asti sisältäpäin. Tällainen on vähintäänkin irstasta rakastavan jumalan luomistyöksi, puhumattakaan siitä että hänen olisi oltava tietoinen ja tyytyväinen kaikista karmeuksista!

Viimeinen kris jen hätäselitys on, että paha on saatanan mellastusta. Mutta se on tyhjää puhetta: on vielä irstaampaa ja ristiriitaisempaa kuvitella jonkinlaisen jumalan katselevan pilven päältä tyytyväinen virne kasvoillaan, kun saatana pilkkoo viattomia ihmisiä! Ja virneenhän olisi oltava tyytyväinen, koska jos jumala olisi tyytymätön saatanan puuhasteluun niin hän puuttuisi asiaan.

Kristityt uskovat että Jumala kuulee rukoukset ja huolehtii heikoista.

Lukemattomat maailman kristityt ovat rukoilleet yhdessä ja erikseen mitä erilaisimpien hyvien asioiden puolesta: maailmanrauhan, nälänhädän loppumisen, kidutuksen ja murhien loppumisen, maapallon saastuttamisen loppumisen ja rikollisuuden vähenemisen puolesta. Mitään ei ole tapahtunut.

Kristityt uskovat Jumala tekee ihmeitä

Maailmankaikkeudessa tapahtuu monenlaisia asioita, ja sen tapahtumiin liittyy erilaisia lainalaisuuksia. Suuren osan maailmankaikkeudesta ja sen lainalaisuuksista tunnemme tieteen avulla. Osaa emme vielä tunne.

Uskovaiset haluavat jakaa kaikki maailman tapahtumat ihmeisiin ja ei-ihmeisiin, luonnollisiin ja ei-luonnollisiin, normaaleihin ja para-normaaleihin. Tällainen jako on kuitenkin mieletön. Maailmankaikkeus on luonto ja siinä tapahtuvat asiat (eli kaikki asiat) tietysti luonnollisia asioita - ymmärsimmepä me niitä tai emme.

To kiaikainen ihminen saattoi ihmetellä ja olla ymmällään nähdessään salaman. Mutta jos toteamme että salama on ihme, tulee ihmeestä vain synonyymi "hämmästyttävälle". Ihmeen ja ei-ihmeen välinen ero kutistuu vain subjektiiviseksi ymmärryksen ja ymmärtämättömyyden väliseksi eroksi.

Jos uskovainen ei halua tyytyä tällaiseen kutistuneeseen ihme-käsitteeseen, voi hän todeta ihmeen olevan asia, jota emme ymmärrä, ja joka ei periaatteessakaan ole ymmärrettävissä. Tämä on kuitenkin aivan älytön väite: koska kuvitellun jumalan oletetaan kuitenkin ymmärtävän ihmeet, on niiden pakko olla periaatteessa ymmärrettävissä.

Viimeinen vaihtoehto ihmeen määritelmälle on, että jumalan teot ovat ihmeitä. Tällainen määritelmä olisi kuitenkin aivan pielessä alkuperäisestä ajatuksesta, koska sen mukaan jumala tekisi ihmeitä vaikka hän vain joisi lasin vettä tai kävelisi nurmikolla. Mikäs ihme se olisi?

Koko ihme-käsite on hyvin huono, koska se voidaan ymmärtää niin monella eri tavalla. Se on myös hyvin tarpeeton, koska mihin tahansa ilmiöön harkitsemmekin sen liittämistä, löytyy sen kuvaamiseen parempia ja tarkempia käsitteitä.

Kristityt uskovat että Jeesus kuoli jotta meillä olisi ikuinen elämä.

Kuviteltu jumala haluaisi varmasti asioiden olevan jollakin tavalla. Niinpä hän esimerkiksi haluaisi, että osa ihmisistä pääsee taivaaseen tai että kukaan ihmisistä ei pääse taivaaseen. Päättääpä hän kummalla tapaa tahansa, olisi hänen mahdollisen kykynsä toteuttaa päätöksensä oltava kaikkinaisesti riippumaton Jeesuksesta.

Jos jumala siis haluaisi, että jotkut ihmiset pääsevät taivaaseen, näin käy. On kornia kuvitella tämän tahdon toteuttamisella ja Jeesuksen ristinkuolemalla olevan jotakin tekemistä keskenään. Jumalan valtahan olisi sangen vähäistä jos hän ei todellakaan voisi päästää ketään taivaaseen ilman sellaista brutaalia välikohtausta. Jeesuksen tappamisen olisi siis oltava jumalalle itsetarkotus, teko ilman motiivia - varsin kornia sekin.

Kristityt uskovat, että maapallon aika loppuu kohta ja joillakin alkaa ikuinen onni ja autuus taivasten valtakunnassa. Mikä on kohta? On ongelmallista, että Jeesuksen on pitänyt tulla takaisin "kohta" jo useiden satojen vuosien ajan. Asia on lykätty hamaan tulevaisuuteen. 1000 vuotta olisi kaikinpuolin parempi odotusaika kuin 3000 vuotta, kun verrataan odotettavissa olevaa taivasten onnelaa tähän matoiseen maailmaan. 100 vuotta olisi parempi odotusaika kuin 1000 vuotta. Ja 1 päivä olisi tietysti vielä paljon parempi. Jos taivasten valtakunta olisi tulossa, se olisi jo tullut. Ainoa kuviteltavissa oleva syy - jos halutaan olettaa jumalan olemassaolo - on, että jumalaa huvittaa kovasti ihmisten kärsimysten, ongelmien ja taistelun katseleminen. Ja niin hän lykkää maailmanloppua joka vuosi aina vuodella eteenpäin.

Nämä vasta-argumentit kristinuskon älyttömyyksiin olivat vain esimerkkejä mahdollisten vasta-argumenttien laajasta valikoimasta. Lukijat ovat tervetulleita löytämään ajattelemalla itse lisää - se on yllättävän helppoa! Yksinker­taisenkin pohdinnan avulla useimmat uskonkappaleet paljastuvat ristiriitaisiksi, paradoksaalisiksi tai vähintäänkin epätodennäköisiksi.

Lieneekin ilmeistä, että uskovaiset itse - niin hyvin kuin he usein kuvittelevat uskonsa käsitteet tuntevansa - eivät tällaiseen rehelliseen pohdintaan koskaan ryhdy. Tai jos ryhtyvätkin, lopettavat sen puolitiehen, kieltävät sen tuottamat johtopäätökset, vetoavat "ihmisjärjen ja tieteen vajavaisuuteen" tai "jumalan mysteereihin" ja unohtavat koko jutun.

Jokaisen kristityksi aikovan kannattaa siis harkita tarkkaan, haluaako hän tosiaankin ruveta uskomaan tällaisiin älyttömyyksiin ja sanoa hyvästi terveelle järjenjuoksulle.

Pidetty aamunavauksena Karjaan lukiossa 1993